Seuraavassa on Takayama Masayukin kolumni Weekly Shinchon tämänpäiväisen numeron lopussa.
Tämä artikkeli on osoitus Takayama Masayukin vertaansa vailla olevasta asemasta sodanjälkeisen ajan toimittajana, joka on ainutlaatuinen hahmo.
Tämä artikkeli todistaa myös, että hän ansaitsee Nobelin kirjallisuus- tai rauhanpalkinnon.
Se on pakollista luettavaa japanilaisille ja maailmanlaajuiselle yleisölle, sillä siinä käsitellään maailmanlaajuisesti vaikuttavia kysymyksiä.
Lokakuun 1. päivänä ilmestyneessä Themis-kuukausilehdessä julkaistun artikkelin mukaan myös Shincho-viikkolehden julkaiseminen on uhattuna kustannusalan nykyisen taloudellisen taantuman vuoksi.
Lisäksi viidennen presidentin tytär on liittynyt yhtiöön ja käyttää valtaa.
Tytär on valmistunut Keion yliopistosta ja liittynyt vasemmistolaiseen TBS-yhtiöön.
Hän vihaa vahvasti konservatiivista ”weekly Shinchoa”.
Emme ehkä enää voi lukea Masayuki Takayaman sarjakuvakolumnia.
Sanomalehtiliiton korruptio
Sana ”ovela” viittaa tyttöön, jolla on vahva persoonallisuus ja joka korostaa söpöyttään, mutta ei ole pelkkä flirttailija.
Alun perin sanaa käytettiin kuitenkin tarkoittamaan ”ovelaa henkilöä, joka käyttäytyy viileästi ja ovelasti ja pettää ihmisiä”.
Asahi Shimbun -sanomalehti on hyvä esimerkki.
Ihmiset luulevat, että sanomalehdet kirjoittavat totuuden.
Asahi Shimbun käyttää tätä hyväkseen kirjoittamalla valheita ja nauttimalla sitten ihmisten pettämisestä.
Sama tapahtui 1960-luvulla alkaneiden ”Pohjois-Korea on paratiisi maan päällä” -raporttien kanssa.
Seuraavien 30 vuoden ajan Asahi jatkoi kirjoittamista ”paratiisista, joka pursuaa hymyjä ja ihmisten elinvoimaa”, vaikka he ”eivät olleet edes tehneet mitään raportteja” (Hiroshi Iwadare).
Myös Sayuri Yoshinaga lauloi pohjoiseen paluun ilosta elokuvassa ”Kaupunki, jossa on kupoli”.
Niinpä 90 000 korealaista, jotka olivat niin epäluuloisia, palasivat iloisesti helvettiin.
Eräs pakomatkasta selvinnyt loikkari nosti kanteen.
Luulin, että vastaajina olisivat Asahi ja Sayuri, mutta se olikin Pohjois-Korea.
Asahi raportoi asiasta pienellä tavalla tukahduttaen naurun.
Yhdysvallat lavasti Nankingin verilöylyn peittääkseen atomipommitusten julmuuden.
He sanoivat, että japanilaiset ansaitsivat rangaistuksen, koska he olivat vielä julmempia.
Kun näytti siltä, että sepustus paljastuisi, Asahi kertoi, että Miyakonojon rykmentti oli syyllistynyt verilöylyyn.
Valhe paljastui pian, mutta pieni oikaisuartikkeli palautti mielikuvan julmista japanilaisista.
He myös kirjoittivat, että ”Japanin armeija käytti myrkkykaasua Keski-Kiinassa”.
Kun Sankei Shimbun pilkkasi tätä valhetta lehdessään, Asahi Shimbunin vastaava johtaja Satake Akiyoshi tuli Sankeyn luo ja huusi: ”Minä murskaan Sankeyn”.
Asahi Shimbunin kerrottiin olevan kommunistien kirjoittama ja Japanin mafian myymä.
En edes tiennyt, että Japanin mafia kirjoitti sitä.
Seuraavaksi Asahi iski valheeseen Seiji Yoshidan suorittamasta lohtunaisten pakkovärväyksestä.
Korealaiset ovat tietoisia valheesta, mutta he pystyttävät mielellään lohdutusnaisten patsaita ympäri maailmaa ja nöyryyttävät japanilaisia.
Asahi lopetti lohdutusnaisten valheen 30 vuoden jälkeen, ja käytti vuoden 2012 puoluejohtajakeskustelun tilaisuutta hyväkseen.
Väittelyssä Asahin Hoshi Hiroshi kysyi Abelta, mitä hän tekisi Japania tahraavalle lohtunaiskysymykselle.
Abe vastasi silti: ”Se oli herra Hoshi. Teidän Asahinne on se, joka levitti Yoshida Seijin valheita”, ja huomautti vastineeksi Asahin ilkeydestä.
Julkisella foorumilla erään maan pääministeri huomautti, että Asahi oli väärennös.
Asahi ei pystynyt keksimään tekosyitä, ja sen oli tarjottava presidenttinsä päätä.
Myytyjen kappaleiden määrä on pudonnut alle puoleen, ja keskipalkkaa on leikattu 4 miljoonaa jeniä.
Viha Abea kohtaan on saavuttanut kiehumispisteen.
Vaikka he yrittäisivät tuhota Aben tekaistuilla artikkeleilla, kuten he ovat tehneet aiemminkin, yleisö ei kuitenkaan enää anna heille anteeksi.
Tässä vaiheessa päätoimittaja Yoshibumi Wakamiya vannoi itselleen, että hän ”tuhoaa Aben”, vaikka se tarkoittaisi jonkun toisen materiaalin lainaamista.
Tosiasiassa Asahi on lainannut materiaalia yhtä paljon kuin tehtaillut artikkeleita.
Eivätkä he tunne siitä häpeää.
Skandaali, johon liittyy Tokion korkeimman syyttäjänviraston Norisada Mamoru, on otettu ”Huhutotuudesta”.
Saman syyttäjän, Kurokawan, mahjong-pelaaminen otettiin suoraan ”Shukan Bunshunista”.
Näin Asahi onnistui julkaisemaan ”Aben hautajaiset”, mutta palkkaa ei palautettu.
Pian Aben valtiollisten hautajaisten jälkeen Shimbun Akahata -sanomalehti uutisoi, että Abe-fraktiota ja muita epäiltiin ilmoittamattomasta poliittisesta rahoituksesta.
Kobe Gakuinin yliopiston professori Hiroshi Kamiwaki tutki väitettä kolme kuukautta ja teki asiasta rikosilmoituksen Tokion piirisyyttäjänvirastolle.
Kuten tavallista, Asahi lainasi tämän tunnetun tarinan.
Viime vuoden joulukuun 1. päivänä se uutisoi, että ”Abe-fraktio jätti ilmoittamatta yli 100 miljoonaa jeniä” ja että ”Tokion piirisyyttäjänviraston erityistutkintayksikkö harkitsee oikeustoimia”.
Se ei kuitenkaan maininnut, että tiedon lähteenä oli Akahata-sanomalehti, kuten se oli tehnyt Norisadan kohdalla.
Pienistäkin rikoksista tulee suuria, kun erikoistutkintayksikkö puuttuu asiaan.
Tämän seurauksena sekä Aben ryhmä että Kouchikai hajosivat, ja LDP hajosi kesken kaiken.
Uusi presidentti nousee esiin yli säädyllisyyden rajojen, mutta jätetään se sivuun.
Asahi haki Japanin sanomalehtien kustantajien ja toimittajien yhdistykseltä lupaa tähän artikkeliin, joka oli täysi valhe, ja sanoi, että kyseessä oli skuuppi, joka ”kyseenalaisti politiikan pimeyden kattavan uutisoinnin avulla”.
Se voitti sanomalehtien yhdistyksen palkinnon tänä vuonna.
Sanomalehtiliiton puheenjohtaja on aina Asahin puheenjohtaja.
Joten kaikki on mahdollista.
Kuinka ovelaa!
Tämä artikkeli on osoitus Takayama Masayukin vertaansa vailla olevasta asemasta sodanjälkeisen ajan toimittajana, joka on ainutlaatuinen hahmo.
Tämä artikkeli todistaa myös, että hän ansaitsee Nobelin kirjallisuus- tai rauhanpalkinnon.
Se on pakollista luettavaa japanilaisille ja maailmanlaajuiselle yleisölle, sillä siinä käsitellään maailmanlaajuisesti vaikuttavia kysymyksiä.
Lokakuun 1. päivänä ilmestyneessä Themis-kuukausilehdessä julkaistun artikkelin mukaan myös Shincho-viikkolehden julkaiseminen on uhattuna kustannusalan nykyisen taloudellisen taantuman vuoksi.
Lisäksi viidennen presidentin tytär on liittynyt yhtiöön ja käyttää valtaa.
Tytär on valmistunut Keion yliopistosta ja liittynyt vasemmistolaiseen TBS-yhtiöön.
Hän vihaa vahvasti konservatiivista ”weekly Shinchoa”.
Emme ehkä enää voi lukea Masayuki Takayaman sarjakuvakolumnia.
Sanomalehtiliiton korruptio
Sana ”ovela” viittaa tyttöön, jolla on vahva persoonallisuus ja joka korostaa söpöyttään, mutta ei ole pelkkä flirttailija.
Alun perin sanaa käytettiin kuitenkin tarkoittamaan ”ovelaa henkilöä, joka käyttäytyy viileästi ja ovelasti ja pettää ihmisiä”.
Asahi Shimbun -sanomalehti on hyvä esimerkki.
Ihmiset luulevat, että sanomalehdet kirjoittavat totuuden.
Asahi Shimbun käyttää tätä hyväkseen kirjoittamalla valheita ja nauttimalla sitten ihmisten pettämisestä.
Sama tapahtui 1960-luvulla alkaneiden ”Pohjois-Korea on paratiisi maan päällä” -raporttien kanssa.
Seuraavien 30 vuoden ajan Asahi jatkoi kirjoittamista ”paratiisista, joka pursuaa hymyjä ja ihmisten elinvoimaa”, vaikka he ”eivät olleet edes tehneet mitään raportteja” (Hiroshi Iwadare).
Myös Sayuri Yoshinaga lauloi pohjoiseen paluun ilosta elokuvassa ”Kaupunki, jossa on kupoli”.
Niinpä 90 000 korealaista, jotka olivat niin epäluuloisia, palasivat iloisesti helvettiin.
Eräs pakomatkasta selvinnyt loikkari nosti kanteen.
Luulin, että vastaajina olisivat Asahi ja Sayuri, mutta se olikin Pohjois-Korea.
Asahi raportoi asiasta pienellä tavalla tukahduttaen naurun.
Yhdysvallat lavasti Nankingin verilöylyn peittääkseen atomipommitusten julmuuden.
He sanoivat, että japanilaiset ansaitsivat rangaistuksen, koska he olivat vielä julmempia.
Kun näytti siltä, että sepustus paljastuisi, Asahi kertoi, että Miyakonojon rykmentti oli syyllistynyt verilöylyyn.
Valhe paljastui pian, mutta pieni oikaisuartikkeli palautti mielikuvan julmista japanilaisista.
He myös kirjoittivat, että ”Japanin armeija käytti myrkkykaasua Keski-Kiinassa”.
Kun Sankei Shimbun pilkkasi tätä valhetta lehdessään, Asahi Shimbunin vastaava johtaja Satake Akiyoshi tuli Sankeyn luo ja huusi: ”Minä murskaan Sankeyn”.
Asahi Shimbunin kerrottiin olevan kommunistien kirjoittama ja Japanin mafian myymä.
En edes tiennyt, että Japanin mafia kirjoitti sitä.
Seuraavaksi Asahi iski valheeseen Seiji Yoshidan suorittamasta lohtunaisten pakkovärväyksestä.
Korealaiset ovat tietoisia valheesta, mutta he pystyttävät mielellään lohdutusnaisten patsaita ympäri maailmaa ja nöyryyttävät japanilaisia.
Asahi lopetti lohdutusnaisten valheen 30 vuoden jälkeen, ja käytti vuoden 2012 puoluejohtajakeskustelun tilaisuutta hyväkseen.
Väittelyssä Asahin Hoshi Hiroshi kysyi Abelta, mitä hän tekisi Japania tahraavalle lohtunaiskysymykselle.
Abe vastasi silti: ”Se oli herra Hoshi. Teidän Asahinne on se, joka levitti Yoshida Seijin valheita”, ja huomautti vastineeksi Asahin ilkeydestä.
Julkisella foorumilla erään maan pääministeri huomautti, että Asahi oli väärennös.
Asahi ei pystynyt keksimään tekosyitä, ja sen oli tarjottava presidenttinsä päätä.
Myytyjen kappaleiden määrä on pudonnut alle puoleen, ja keskipalkkaa on leikattu 4 miljoonaa jeniä.
Viha Abea kohtaan on saavuttanut kiehumispisteen.
Vaikka he yrittäisivät tuhota Aben tekaistuilla artikkeleilla, kuten he ovat tehneet aiemminkin, yleisö ei kuitenkaan enää anna heille anteeksi.
Tässä vaiheessa päätoimittaja Yoshibumi Wakamiya vannoi itselleen, että hän ”tuhoaa Aben”, vaikka se tarkoittaisi jonkun toisen materiaalin lainaamista.
Tosiasiassa Asahi on lainannut materiaalia yhtä paljon kuin tehtaillut artikkeleita.
Eivätkä he tunne siitä häpeää.
Skandaali, johon liittyy Tokion korkeimman syyttäjänviraston Norisada Mamoru, on otettu ”Huhutotuudesta”.
Saman syyttäjän, Kurokawan, mahjong-pelaaminen otettiin suoraan ”Shukan Bunshunista”.
Näin Asahi onnistui julkaisemaan ”Aben hautajaiset”, mutta palkkaa ei palautettu.
Pian Aben valtiollisten hautajaisten jälkeen Shimbun Akahata -sanomalehti uutisoi, että Abe-fraktiota ja muita epäiltiin ilmoittamattomasta poliittisesta rahoituksesta.
Kobe Gakuinin yliopiston professori Hiroshi Kamiwaki tutki väitettä kolme kuukautta ja teki asiasta rikosilmoituksen Tokion piirisyyttäjänvirastolle.
Kuten tavallista, Asahi lainasi tämän tunnetun tarinan.
Viime vuoden joulukuun 1. päivänä se uutisoi, että ”Abe-fraktio jätti ilmoittamatta yli 100 miljoonaa jeniä” ja että ”Tokion piirisyyttäjänviraston erityistutkintayksikkö harkitsee oikeustoimia”.
Se ei kuitenkaan maininnut, että tiedon lähteenä oli Akahata-sanomalehti, kuten se oli tehnyt Norisadan kohdalla.
Pienistäkin rikoksista tulee suuria, kun erikoistutkintayksikkö puuttuu asiaan.
Tämän seurauksena sekä Aben ryhmä että Kouchikai hajosivat, ja LDP hajosi kesken kaiken.
Uusi presidentti nousee esiin yli säädyllisyyden rajojen, mutta jätetään se sivuun.
Asahi haki Japanin sanomalehtien kustantajien ja toimittajien yhdistykseltä lupaa tähän artikkeliin, joka oli täysi valhe, ja sanoi, että kyseessä oli skuuppi, joka ”kyseenalaisti politiikan pimeyden kattavan uutisoinnin avulla”.
Se voitti sanomalehtien yhdistyksen palkinnon tänä vuonna.
Sanomalehtiliiton puheenjohtaja on aina Asahin puheenjohtaja.
Joten kaikki on mahdollista.
Kuinka ovelaa!
2024/10/1 in Umeda