Mielestäni Shiba on antanut kansalaisoikeudet tällaiselle mauttomalle kuvaukselle korealaisten kritiikistä Japania kohtaan, mikä ei ole tyypillistä japanilaisille.
Syyskuu 29, 2018
Tilaan joka viikko Weekly Shinchon lukeakseni Masayuki Takayaman ja Yoshiko Sakurain sarjakolumnit.
Tämän viikon numeron sarjakolumnit todistavat hänen tietämyksestään, näkemyksestään, erinomaisesta todentamisesta ja raportointitaidoistaan.
Ryotaro Shiba oli luultavasti hänen vanhempi ja lähellä häntä Sankei Shimbunin toimittajana.
En ole ylpeä siitä, että sanon tämän, mutta en ole koskaan lukenut hänen kirjaansa.
En ole koskaan halunnut lukea sitä, mutta tunsin hänet hyvin.
Se johtuu siitä, että olen tilannut Weekly Asahin jo pitkään.
Se johtui siitä, että luin lähes viikoittain Shiban "Walk Along the Road'' -kirjan, joka oli tämän viikkolehden tunnussarja.
Samaan aikaan tunsin hänet, koska olin törmännyt häneen kahdesti Hotel Horkuran baarissa Tokiossa.
Juttelin ystäväni kanssa Dentsussa, jonka kanssa olin hyvin läheinen.
Hänellä oli tapaaminen alan virkamiesten kanssa.
Tapasin hänet kahdesti, koska hän istui aivan vieressäni.
Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa häntä pilkkaava lause vuonna 2010, ei kauan sen jälkeen, kun olin ilmestynyt Internetiin, ihmiskunnan historian laajimpaan kirjastoon.
Takayaman loistava kritiikki tämän viikon numerossa oli oivaltavaa.
Eräs ystäväni, suuri lukija, vitsaili, että ainoat ihmiset, jotka voisivat tappaa Ryotaro Shiban, ovat Takayama ja sinä.
Meiji-kauden 150. vuosi
Kun tulin Sankei Shimbuniin vuonna 1890, Ryotaro Shiban "Ryoma ga Yuku'' ilmestyi iltajulkaisussa.
Muistan olleeni hyvin vaikuttunut hahmojen kuvauksesta. Anpo-kaudella vuonna 1970 "Saka no Ue no Kumo'' ilmestyi Sankei-illanumerossa.
En malttanut odottaa iltalehden saapumista.
Isoveljeni, joka oli siitä lähtien valittanut, että "Asahi on sanomalehti'', vaihtoi Sankei-sanomalehteen.
Se oli "Saka no Ue no Kumo" -ilmiö.
Sarjan edetessä ihailemieni hahmojen kuvaukset muuttuivat kuitenkin oudon raskaiksi, ja aloin jopa vihata niiden lukemista.
On esimerkiksi tarina Maresuke Nogista, joka menetti monta henkeä valloittaessaan Port Arthurin linnoitusta.
Häntä moititaan ja sanotaan epäpäteväksi tai jotain.
Hän oli vielä loukkaavampi esikuntaupseeriaan Kosuke Ijichiä kohtaan.
En tiedä yhtään japanilaista kirjailijaa, joka loukkaa ihmisiä näin paljon. Hiljattain Masayasu Hosaka kirjoitti epämääräisen artikkelin Hideki Tojosta.
Shiba on antanut kansalaisoikeudet tällaiselle mauttomalle kuvaukselle korealaisten Japaniin kohdistamasta kritiikistä, mikä ei ole tyypillistä japanilaisille.
Kun sarja päättyi, olin Hanedan lehdistöklubilla.
Lentoyhtiöitä tutkiessani törmäsin Japan Airlinesin johtohenkilöön, joka oli yhdistetyn laivaston tykistöpäällikön Kiyota Anbon pojanpoika.
Hän oli se, joka oli Heihachiro Togon rinnalla ja ohjasi Itämeren laivaston keskitettyä pommitusta.
All Nippon Airwaysin liikkeenjohdon päällikkönä toimi Kosuke Ijichin pojanpoika, jota Shiba oli pahoinpidellyt.
Kysyin heiltä, miten he piirsivät isoisäänsä, ja he olivat erimielisiä.
Halusin kysyä asiasta Shibalta, mutta ennen kuin ehdin tajuta, hän oli siirtynyt Sankeista Asahiin ja alkanut kirjoittaa matkakertomuksia.
Samoihin aikoihin alkoi aamuauringon väri näkyä.
Samoihin aikoihin hän sanoi: "Mene ajamaan hänen ylitseen."
Ennen sodan päättymistä Shiba palasi Mantšuriasta ja oli panssarijoukkojen tukikohdassa Sanon kaupungissa, Tochigin prefektuurissa.
Oli myös huhuja, että Yhdysvaltain armeija laskeutuisi hänen luokseen.
Siinä tapauksessa keisarillisen päämajan esikunta käski häntä menemään alas Sanosta ja pysäyttämään hyökkäyksen veden äärellä.
Kadut ovat kuitenkin täynnä evakuoituja. Kun häneltä kysyttiin, mitä pitäisi tehdä, esikuntaupseeri sanoi: "Aja hänen päälleen.
Hänen sanansa sopivat täydellisesti Asahin luoman "brutaalin japanilaisen armeijan'' upseereihin, mutta minusta se oli hieman outoa.
Kun Yhdysvaltain armeija laskeutui maihin ja kaikki pakenivat Tokiosta, panssarijoukot viipyivät vielä leppoisasti Sanossa.
Olisiko tilanne sellainen, että meidän olisi pitänyt mennä ulos ja tehdä se?
Itse asiassa kukaan hänen panssarijoukkueen jäsenistään ei kuullut, mitä esikuntaupseeri sanoi.
Miksi Shiba jäljitteli Katsuichi Hondaa?
Hänen tapansa houkutella ihmisiä ylitti myös Kousuke Ijichin.
Matkakertomuksessaan Shimabara käsitteli kristinuskoa sortanutta Shigemasa Matsukuraa sanoen: "Japanin historiassa ei ole ketään inhottavampaa kuin hän." Häntä ei voi pitää inhottavampana.
Perusteena tälle ovat portugalilaisen kapteenin ja hollantilaisen kauppapaikan johtajan muistiinpanot.
Hänen kerrotaan "vaatettaneen uskovia viittoihin ja sytyttäneen heidät tuleen". Varmistivatko he tämän merkinnän?
Jos tutkitte sitä, teidän pitäisi huomata, että se vastaa täydellisesti Las Casasin teoksen "Lyhyt kertomus Intian tuhosta" kuvausta, joka myi silloin hyvin Euroopassa.
Tämä keltainen maa sulki kristinuskon häpeilemättä pois ja kutsui sitä pahaksi uskonnoksi, joka ei tuntenut armoa.
On järkevää nähdä se Japanin raakuuden kuvauksena, joka jäljittelee Las Casasin sanoja ja viittaa siihen, että hän panettelisi Japania kostoksi.
Asahi palvoo MacArthuria ja muita valkoisia eikä hänellä ole epäilyksiä.
Tarttuiko se myös Shibaan?
Eurooppalaisessa matkakertomuksessa, kun Yoshinobu Tokugawan nuorempi veli Akitake vieraili Belgiassa, kuningas Leopold II kuvaili häntä iloisesti "osoittaen hänelle erityistä suosiota".
Kuningas aikoo kuitenkin sitten tehdä Japanista siirtomaan.
Hän sanoi myös, että "Aasian neitseelliset maat toivottavat eurooppalaisen sivilisaation varmasti tervetulleeksi".
Lopulta kuningas teki Kongosta siirtomaan ja leikkasi ranteet irti puolelta kansasta, tappaen 70 prosenttia väestöstä.
Tällaista kuningasta ei ole arvosteltu sanallakaan.
Shiba on täysin sopeutunut Asahi-kulttuuriin, joka on "ankara japanilaisia kohtaan ja erittäin arvostava ulkomaalaisia, jopa korealaisia, kohtaan".
Noustuaan kukkulan huipulle Japanista tuli ylimielinen ja se suuntasi tuhoon", sanoo Siban näkemys historiasta.
Historiankatsomuksessaan hän kuitenkin sulauttaa yhteen vihan modernia Japania kohtaan ja lapsellisen ulkomaalaisten palvonnan.
Ei suinkaan ole sattumaa, että siinä on outo yhdennäköisyys Asahi Shimbun -lehden kanssa, joka on korruptoitunut Meiji-kauden 150-vuotisjuhlista lähtien.
2024/4/1 in Kyoto
